Alueiden älykäs erikoistuminen sai tukea Vaasan yliopiston tutkimuksesta – Pohjanmaasta edelläkävijä Euroopassa
Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin alueellinen innovaatiopoliittinen lähestymistapa, joka on kannustanut alueita kehittämään omia erikoistumisalueitaan paikallisten vahvuuksien ja mahdollisuuksien pohjalta. Esimerkiksi Suomessa eri maakunnat ovat kehittäneet omat älykkään erikoistumisen strategiansa.
– Älykäs erikoistuminen on EU:n vastaus globaaliin talouskilpailuun Yhdysvaltoja, Japania ja Kiinaa vastaan. Tarkoituksena on löytää alueen vahvuuksia, eli toimialoja, tuotteita, palveluita ja osaamista, joissa oltaisiin kärjessä, kertoo aluetieteen tutkijatohtori Antti Mäenpää.
Älykkään erikoistumisen avulla tuetaan tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita alueella. Esimerkiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmissa älykkään erikoistumisen painopisteet ovat hyvin tärkeässä roolissa, jopa niin, että osassa hankkeita älykäs erikoistuminen on huomioitava, jotta niille ylipäätään myönnettäisiin rahoitusta.
Esimerkiksi Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiassa 2022–2025 on neljä kärkeä: kehittyneet tuotantomenetelmät, digitaaliset ratkaisut, energiateknologia ja uusiutuvan energian järjestelmäratkaisut sekä kiertotalous ja hiilineutraali talous.
Älykkääseen erikoistumiseen kuuluu yrittäjämäinen etsiminen ja laaja vuorovaikutus
Älykkääseen erikoistumiseen päästään soveltamalla yrittäjämäistä etsimistä hallinnon ja yksityisen sektorin vuorovaikutuksessa.
– Yrittäjämäinen etsiminen tarkoittaa sitä, että alue ajattelisi kuten yritys, eli millaisia resursseja on olemassa, millaisia toimintoja löytyy jo nyt, ja mitä on mahdollisuus laajentaa, millaista osaamista ja osaajien houkuttelua tarvitaan, jotta saataisiin lisää kasvua, Mäenpää luonnehtii.
Alueen tulisi yhteiskunnallisen keskustelun avulla päättää, mitä toimintoja alueella tuetaan. Erikoistumisen painopisteiden löytämisen ja strategian laatimisen tulisi olla mahdollisimman osallistavaa ja saavuttaa kaikki merkittävät sidosryhmät. Tässä on kuitenkin omat haasteensa. Miten yhteistyön ja älykkään erikoistumisen onnistumista voi mitata? Entä miten tunnistaa yhteistyön puutteet?
Malli tunnistaa yhteistyön puutteet
Vaasan yliopiston ja Pohjanmaan liiton yhdessä rakentama Connectivity-malli vastaa tähän. Malli auttaa aluekehittäjiä tunnistamaan yhteistyön pullonkaulat ja vahvistaa keskustelua eri sidosryhmien välillä. Mallia ovat yliopistolla kehittäneet aluetieteen tutkijatohtori Antti Mäenpää, emeritaprofessori Seija Virkkala ja yliopistossa tutkijana toiminut Åge Mariussen.
– Connectivity-malli on yhteistyömittari, joka kertoo, onko yhteistyössä haasteita, puutteita tai katkoksia. Tunnistamalla puutteet voidaan parantaa yhteistyötä ja saada konkreettisia ehdotuksia yhteistyötä parantavista toimenpiteistä, kertoo Mäenpää, joka on tutkinut mallia muun muassa väitöskirjassaan.
Mäenpään mukaan mallissa haastatellaan aluksi laajasti sidosryhmiä: yrityksiä, julkishallintoa, yliopistoja ja korkeakouluja sekä kansalaisjärjestöjä. Haastatteluissa käytetään kahta lukua, jotka mittaavat yhteistyöhön liittyviä odotuksia ja kokemuksia. Odotus kertoo siitä, millaista yhteistyön tulisi vastaajan mielestä olla, kun taas kokemus kuvaa yhteistyön todellista onnistumista. Lukujen erotus paljastaa yhteistyön aukkopaikat.
– Malli on myös hieno osoitus Vaasan yliopiston poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Idea odotusten ja kokemusten mittaamiseen tulee tuotantotaloudesta, jossa yrityksiin sovellettiin osin samaa menetelmää edesmenneen professorin Josu Takalan johdolla. Josu oli mukana työryhmässämme, Mäenpää kertaa.
Yhteistyön puutteiden tunnistamisen jälkeen ovat vuorossa fokusryhmäkeskustelut, joissa löydökset esitellään ja keskustelun avulla etsitään konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Mallia on käytetty muutaman vuoden välein.
Vuorovaikutteisuutta lisäävä malli on auttanut tuomaan alueen toimijat yhteiseen keskusteluun ja samalla julkiset toimijat tiiviimmin mukaan innovaatioverkostoihin. Lisäksi yliopiston ja liiton innovatiivinen lähestymistapa on tuonut maakuntaan kulttuurin, jossa tieteellistä tietoa hyödynnetään aktiivisesti alueellisessa strategiatyössä ja kehittämisessä.
Mallista ja yhteistyöstä käyntikortti Eurooppaan
Vaasan yliopiston tutkimuksiin perustuva Connectivity-malli on alun perin kehitetty Pohjanmaan alueellisen kehittämisen työkaluksi yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa. Sittemmin mallia on ryhdytty soveltamaan myös muissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa.
Mäenpään mukaan mallin myötä on syntynyt kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisiä hankkeita. Pohjanmaan liitto on vetänyt esimerkiksi EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitusta saanutta LARS-hanketta, jossa tavoitteena oli vahvistaa alueellisia innovaatiojärjestelmiä ylikansallisen oppimisen kautta. Hankkeessa kartoitettiin alueiden innovaatioverkostoja ja etsittiin hyviä käytäntöjä liittyen yritysten, yliopistojen ja julkisen hallinnon yhteistyöhön.
Mallista, ylikansallisen oppisen foorumeista sekä liiton ja yliopiston onnistuneesta tutkimusyhteistyöstä on tullut hyviä käyntikortteja niin Eurooppaan kuin muuallekin maailmaan. Yliopiston tunnettuus ja sen tutkimuksen vaikuttavuus on kasvanut, ja samalla Pohjanmaa on saanut alueena näkyvyyttä ja painoarvoa eri foorumeilla.
– Malli on antanut meille järjestelmän ja manuaalin, jonka mukaan toimia ja esimerkiksi jakaa EAKR-rahoitusta. Lisäksi se tuonut pääsylipun erilaisiin osaamisverkostoihin. Meillä on tutkittua tietoa, josta viestimme ja josta on muillekin hyötyä, joten meitä kuunnellaan. Meitä esimerkiksi pyydetään puhumaan erilaisissa tilaisuuksissa Euroopassa, kertoo aluekehitysasiantuntija Jerker Johnson Pohjanmaan liitosta.
Yliopisto ja liitto ovatkin tehneet jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä esimerkiksi Euroopan komission älykkään erikoistumisen alustalla eli Smart Specialisation Platformissa ja nykyään S3 Community of Practisessa.
Kasvusta vihreään siirtymään
EU:n alueellisessa innovaatiopolitiikassa kasvu ja globaali kilpailu ovat saaneet rinnalleen myös kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän tavoitteet. Myös tähän haasteeseen Vaasan yliopisto ja Pohjanmaan liitto ovat tarttuneet yhteistyössä. Yliopiston aluetieteilijät olivat esimerkiksi mukana Pohjanmaan liiton vetämässä GRETA-hankkeessa, jossa selvitettiin, miten alueet voivat toteuttaa vihreän kehityksen tavoitteita älykkään erikoistumisen strategioilla.
Pohjanmaan liitto, yliopisto ja teknologiakeskus Merinova olivat myös mukana EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamassa RIPEET-hankkeessa, jossa Pohjanmaalle ja kahdelle muulle alueelle luotiin ”transition labit” eli yhteiskehittämisympäristöt. Näissä testattiin erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä ja työkaluja energiamurroksen edistämiseksi.
Lisäksi Pohjanmaa on alueena ollut mukana Euroopan unionin PRI-aloitteessa (Partnerships for Regional Innovation), jossa on kokeiltu erilaisia työkaluja alueellisten, kansallisten ja EU:n innovaatiopolitiikan koordinoinnin parantamiseksi vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa.
Uusiksi EU:n alueellisen innovaatiopolitiikan välineiksi ovat nousemassa alueelliset innovaatiolaaksot (Regional Innovation Valleys), joita rahoitettaisiin muun muassa Horisontti-ohjelmasta. EU:ssa tavoitteena on valita noin sata innovaatiolaaksoa. Pohjanmaa on mukana haussa, jonka tuloksia odotetaan ensi kesäksi.
***
Jutun pääkuva Raippaluodon sillasta: Pohjanmaan liitto / Joonatan Knuutila